Meni mies sitten vaihtamaan meillä tietokonesysteemeitä ja samalla katosi iso pino salasanoja minulta. Homman piti olla helppo, nopea ja yksinkertainen - kuten aina. Nyt alkaa olemaan konekanta taas kunnossa ja sain tänne sitten hommattua uusiksi salasanani, kunhan ensin sain sen myös tuonne mistä minulla on sähköpostiosoitekin. Monimutkaistako? No niin se minulle on, kun en ole mikään nettiguru...

Kesä on mennyt masua kasvatellen, laskettuun aikaan on tällä hetkellä enää 4 viikkoa. Masunsisäinenasukas kasvaa omaa tahtiaan ja keskiviikkona todettiin hänen olevan perätilassa eikä kääntöyritys onnistunut. Saa siis nähdä, miten tässä vielä käy - sektio on varmaan edessä 3 viikon kuluttua.

Neulerintamalla on ollut hiljaista, paljon olen kaikkea aloitellut, mutta valmista on tullut hävettävän vähän. Tässä latailen juuri tuon uuden digikamerani akkua, että saan kuvattua nuo muutamat onnettomat lapaset ja pikkusukat, joita olen tulokkaalle tikutellut. Suunnitelmia ja lankoja kyllä on, mutta jotenkin vain en ole saanut aikaiseksi. Ei sitä aina kait saakaan.

Siivottiin tässä makkari ja työhuone perusteellisesti, heitettiin useampi iso jätesäkki tavaraa roskiin ja pari kierrätykseen. Kaappien järjestyksiä muutettiin ja näin minulla on sitten yksi iso kaapillinen omille lanka yms tarvikkeille käytettävissä. Se on täysi. Samoin lankoja ja kankaita löytyy sitten vielä tuolta vaatehuoneestakin yhdestä korivaunusta. Minäkö hamsteri? Ja tänään pitäisi hakea vielä loput Loft-langat, että saan villahousuja tehtyä vauvalle - suunnitelmissa kun on ainakin kokeilla kestovaippailua. Jos nyt saisi jotain tehtyä... onhan tässä vielä aikaa, kait? Raskaus on kyllä opettanut, että mitään ei voi suunnitella ennakkoon, aina sitä tulee yllätyksiä matkaan mukaan... mutta jos niitä kuvia tulisi iltapäivästä sitten!

Eilen kun kotiuduin, oli postilaatikko revetä. Aivan täynnä postia ja syyksi paljastui postipaketti. Auoin sitä jo matkalla sisälle, muutama metri pihan poikki tuntui liian pitkältä. Ensimmäinen ajatus oli että nyt SNY:ni paljasti itsensä vihdoinkin, mutta paketti olikin vielä yllättävämpi. AnneV (blogin Neulomisen sietämätön keveys - The unbearable lightness of knitting pitäjä) lähetteli blogiarvonnan palkinnnon :-o ja minä kun olin koko homman jo aivan ehtinyt unohtamaan. Paketti oli todella mahtava, iso kiitos siitä! Eli neljä kerää Fashion Merinoa (jota löytyy muutama kerä kotonta samaa sävyä), auringonkukan siemeniä, tekstiiliväriä, rintanappi (peace-merkki), puisia nappeja,  Muster Strick-Hits lehti (täytyy opetella minulle lähes vierasta kieltä ihan tuota varten, kauniita kuvia kyllä!), sukkapuikkojen päihin tulevat "myssy" ja "käsine" ettei silmukat karkaile ja auringonkukkakortti. Todella ihania, kiitos!



Nyt jo sormet syyhyää tuon merinolangan kanssa.... mitähän siitä saisi neulottua? Jotain pientä, punaista, pehmeää, suloista... ;-)

Jotenkin kummasti aika vain kiitää eteenpäin ja koskaan ei olisi muka aikaa tehdä käsitöitä. Neulominen on jäänyt aivan lapsipuolen asemaan töitten, pihahommien yms ohella. Ainoa isompi projekti, jonka olen saanut päätökseen (tai no muutama langanpää taitaa vielä olla päättelemättä tässäkin) on uusi torkkupeitto Novitan Teddystä. Nro 8 puikoilla dominoneuleena tehtynä ja reunoihin i-cord mukaelma lisättynä peitolla on relusti mittaa, noin 90cm*200cm. Lämmittää mukavasti sohvalla ensi talvena telkkaria katsoessa...



Painoakin peitolla on reilusti, varmaan melkein kolmatta kiloa huitelee paino... Tuohon pitäisi minun ja miehen mahtua kääriytymään yhdessä.Tässä vielä lähikuva neulepinnasta, värit lähempänä oikeaa näissä ruuduissa. Reunus on tuota tummanruskeaa Teddyä, 5 silmukan i-cord josta aina reunimmainen on joka toinen kerros neuloessa liitetty kiinni peiton reunaan, siis vedetty siinä reunimmaisen silmukan ali. Peiton on 8 kulmainen, ihan reunimmaiset kulmaruudut jätin tekemättä. Lanka oli hyvin mitoitettu, kaikkia värejä jäi vajaa kerä, tummanruskeaa vain noin 5m pätkä. Aikaa neulomiseen meni noin joulukuusta - huhtikuuhun ja sitten tässä päättelyyn tuo kuukauden verran, josta kyllä suurin osa ajasta neule oli jo sohvalla kissojen makuualustana. Oli ilmeisesti heidänkin mielestä kerrankin aivan nappiin osunut neule!



Toinen projekti, joka tässä etenee kovaa vauhtia, on valmis sitten lokakuussa... ;-) Eli peiton alle pujahtaa kolmaskin käyttäjä! Nyt on vain kauhea ohjeitten plaraus menossa ja mietintä että haalarit vai villatakki ja -housut... ja kunhan se "the Ohje" löytyisi! Eli jos tänne kohta alkaa putkahtelemaan vaaleanpunaisia ja -sinisiä nuttuja, töppösiä ja lapasia, niin minä olen totaalisen hurahtanut.

Vai taitaa tuossa olla jo huhtikuunkin. Ihana iso paketti ja mies naureskeli minun innolle kun postista paketti saatiin käteen. Minä kun olin aukomassa sitä jo matkalla autolle. Nysät kynnet ja vahvat teipit laatikkoa kiinnipitämässä kyllä hidasti sen verran että kotiin päästyä juuri ja juuri malttoi kengät potkaista jalasta ennen saksien metsästystä. Saksien avulla paketti aukenikin alta aikayksikön ja mitä kaikkea ihanaa siellä olikaan!



Uusi, keväinen neulelehti, jonka jo kansineule on ihanan näköinen, 500g Patonsin Spritz-lankaa champanjan värisenä (ihanan ylellinen väri! Eikä yhtään liian ruskea!), kerroslaskijat (joita minulla ei vielä ole ollutkaan varusteissa, tarpeeseen tuleva lisä), lakuja (ja tuossa paketin päällä on tilanne -2, pitihän niitä maistaa ja miehenkin saada omansa) sekä pääsiäiskortti. Olen aivan pökerryksissä näistä ihanuuksista, kiitos sydämeni pohjasta!

Nyt vain lehteä selailemaan ja suunnittelemaan, mitä tuosta langasta tekisi (toppi? kesäpaita? huivi?). Jotain todella luksusta itselleni... Lakut pitää pelastaa ennen kuin mies ehtii niitä enemmänkin maistelemaan, hänellä kun on hyvä tapa maistella kaikkea hyvää niin ettei minulle jää paljoa itselleni siitä. Pitää huolta linjoista selvästi!

Muuten minulla on neulerintamalla aika hiljaiseloa. Kaverin vauvalle, joka syntyi nyt lauantaina, maaliskuun viimeisenä päivänä, on tehtynä sukat ja siksakmyssy, tosin nekin vielä päättelemättä. Pitää lapaset vielä neuloa... Sukat ainakin on isot, menevät sitten ensi talvena vaunulenkeille lämmittämään. :-) Että voi olla ihminen onnellinen kaverin puolesta! Oma olo on pikkuisen parempaan päin, mitä nyt astma vaivaa tämän katupölyn yms takia. Kohta alkaa siitepölykausi, mutta onneksi norot ja muut oksetukset alkavat olemaan voitettu kanta. Menihän tuossa kuukauden päivät sitkeässä flunssassa, jossa olo oli kuin kestokrapulassa. Nenä tukossa jne... ei kivaa, mutta tästä elämä lähtee hymyilemään! Varsinkin näin upean paketin jälkeen!

Kuun viimeinen päivä ja minä olen ravannut postilaatikolla kuin hullu tässä jo useamman viikon ajan. Tänään se tuli, SNY:n laittama paketti. Olikin operaatio saada siitä valokuva, löysin vain digijärkkärin kotoa, ja siitä oli akut tyhjät. Ei muuta kuin hakemaan laturia, joka oli miehen jäljiltä paikassa X. Ja tietty laturilla voi ladata vain yhden akun kerralla ja järkkäriin menee kaksi... eli latauksessa kesti ja kesti (kuka neropatti on tuon laturin oikein suunnitellut?). Mutta sitten sain kuin sainkin otettua kuvan. Ilman että on yhtään kissaa mukana kuvassa:



Perhoskoriste (pitää laittaa roikkumaan paikkaan jossa kissat ei pääse siihen tassuiksi ja jossa ketjun peileistä heijastuvat valonsäteet ei tee vanhinta kissaa kaistapäiseksi - tykkää jahdata valopisteitä). Kaksi patukkaa Fazerin uutta suklaata, eli maitosuklaata ja valkeaa suklaata (tätä pitää maistaa heti kun suklaa alkaa taas maistumaan eli pahoinvointi hellittää, varmaan menee vielä muutama viikko...), kaksi kerää Novitan uutta Bambu-lankaa, vanhan ruusun väristä (tästä tulee varmaan jotain aivan ihanaa pientä ja suloista... ;-) ) sekä kortti.

Kiitos SNY paketistasi! Aivan ihania juttuja! Tuo lanka varsinkin on juuri sellaista, joka saa ajatukset harhaileman...